ÄÖÄÖÄÖÄÖÄÖÄÖÄÖÄÖÖÄÄÄÖÖÄÖÄRHHHGGHH
Tän päivän saikkuohjelmaa kuului Ylen Tehtävä koulussa -sarjan seuraaminen. Muuten ihan kiva sarja ja hyviä juttuja käsittelevä, mutta sitten. Kouluruoka. Se väärinymmärretyin ja sorretuin osa meidän rakasta ilmaista koululaitostamme.
Ensiksi kysellään varhaisteineiltä ja teini-ikäisiltä syökö ne ruokaa. "No, ei me ku se on niin pahaa!", "se maistuu aina samalle", "se on ihan tylsää", "pitäis olla laadukkaampaa". Sitten kuvataan kun nämä tulevaisuuden toivot lampsivat Mäkkiin tai karkkikauppaan tuhlaamaan vanhempien rahoja siihen, ilmeisesti heidän mielestään, maistuvaan ja laadukkaaseen ruokaan. Motherfucker, että mua ärsyttää!
Sitten koululle raahataan Suomen kusipäisin julkkiskokki Harri Syrjänen arvioimaan. Tottakai sen mielestä kaikki on pahaa.
Alkuun mainittakoon, että vaikka sarjan muut osat keskittyvät tarkeisiin asioihin, kuten yheishenkeen, koulukiusaamiseen, jne, niin tämä ruokajakso ilmeisesti tehtiin, vaan että saatais jenkkityylin parjausjakso kouluruualle. Siinä missä jenkeissä se ruoka on oikeasti sontaa, niin tässä vaan keskitytään aiheeseen, josta jauhaminen on ihan turhaa. Koulumaailmassa on suurempiakin ongelmia, kuin kouluikäisten hampurilaishimo.
Oma kouluruokahistoria menee about näin: Peruskoulussa ruoka tuli keskuskeittiöstä. Ihan tavallista kotiruokaa. Ei mitään erikoisia makuja tai vieraita raaka-aineita, välillä oli joku spessuhampurilainen tai vastaavaa. Ruokaa, joka ei herätä mielipiteitä. En ole koskaan nähnyt kumiperunoita ja ruokaa sai maustaa oman mielensä mukaan. Leipä, maito ja salaatti check.
Lukiossa meillä oli oma keittiö ja ruoka oli tottakai himpun verran parempaa. Siltikin vielä aika perusmakuja ja ei ihmeempiä kikkailuja. Leipä, maito ja salaatti check again.
Ammattikorkeessa tuli paha. Notorious, kauheista kauhein, PALMIA. APUVA!
Mutta... Ruoka taas kerran ihan perusruokaa. Koulun koostuessa täysikäisistä, oli valinnanvaraakin hieman enemmän, eli keittoa, kasvisruokaa, salaattia sun muuta. Mausteitakin oli isompi kirjo. Kaiken kaikkiaan normiruokaa, jonka päätarkoituksena oli ravita. Ja taas kerran maitoa, leipää ja salaattia.
Nyt tuota ohjelmaa seuratessa huomaa, miten mielipiteet ruuasta eivät oikeastaan perustu ruuan makuun tai varsinkaan ravitsevuuteen, vaan sellaiseen ärsyttävään teini-ikään kuuluvaan valituslitaniaan. Kouluruuasta nyt kun on vaan siistiä aina valittaa, kun kaikki muutkin tekevät niin. Niin se oli jo 90-luvulla munkin koulussa.
Olisikohan nyt vaan parempi olla turhaan kyselemättä noilta räkänokilta yhtään mitään? Rahantajua heillä ei kuitenkaan ole ja parempi vaan pysyä hiljaa massan mukana kuin syödä itsensä täyteen, että jaksaisi opiskella.
Ohjelmassa tietysti ilmenee, ettei lasten kotona juurikaan kokkailla ja kotiateriat koostuvat yleisesti ottaen eineksistä. Niin, siis laatua ja ravintoarvoja?
Omalle kohdalle siunaantui niin loistoperhe, että meillä on aina kokattu, joten mun ei ole koskaan tarvinnut tukeutua kouluruuan makuun. Sitä syödään nälkään ja kotona saa herkullisia, hyvin valmistettuja ruokia.
Katsokaan vaikkapa Jamie Oliverin Food Revolution, niin näätte oikeesti paskaa kouluruokaa, joka lihottaa ja on ravintoarvotonta. Suomessa meillä on sentään kouluruuan suhteen homma aika hyvin hanskassa.
Myös tämä ihanainen Never seconds -blogi näyttää, miten hyvin meillä menee muihin maihin verrattuna. Olen sieltä ainakin yhden suomalaisen kouluruuan bongannut.
Eiköhän siis viedä Syrjäsen Harri takaisin pilttuuseensa ja opeteta vanhempa huolehtimaan lastensa ravitsemuksesta ja hyvästä ruuasta nauttimisesta. 60 centtiä/oppilas on vähän, mutta sillä silti ruokitaan nuoret. Ei gourmetilla, mutta ruualla. Vanhempien vastuulla on opettaa ruuan arvo. Sekä laadun arvo.
Ps. sarjaa seuratessa tuli mulle selväksi, että mun muksujen on turha kinuta mitään rahaa kouluun. Ykskin poika sanoi käyttävän 50 euroa kuukaudessa snäkkeihin, koska kouluruoka on niin tylsää. Frendi siinä vieressä hirnui, ettei edes uskalla laskea paljonko rahaa palaa. Kiitos teidän, mun muksut ei nyt saa yhtään herkkuja kesken koulupäivän!
PEACE & SCHOOL FOOD
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti