Kokopäivälässytystä

Hei.

WÄÄÄ!

Mä en pysty tähän.

Siis tässä mä nyt oon kuunnellut koko päivän kaikennäköstä paskaa.

Oon aina ajatellut, että saatan puhua vähän suuni ohi ja kertoilla juttuja aika avoimesti omasta elämästä, mutta en mä näille leideille pärjää.

Nyt on käyty läpi tuon viiskymppisen miesystävän pojan huoltajuusongelmat oikein juurtajaksain. Tuon maalaispissiksen omatunto-ongelmat ja kaikki vuonna 2012 kuolleet läheiset. Miten miehet käyvät kuntosalilla vain katselemassa näiden kahden sankarin perseitä ja tissejä ja ainakin pump-tunnilla kaikki miehet menee takariviin, mutta "kyllähän me tiedetään minkä takia". Sitten tietysti ne miehet jotka menee uimahalliin ihan vaan tsiigailemaan misujen perseitä ja tissejä ja tietysti ne naiset "jotka nyt on vähän sellasia, että kyllähän ne siitä syystä uimaan menee". Voi vittu. Mun pää ihan oikeesti hajoo.

Nuorempi oli myös viinitarhalla kesätöissä Australiassa. Tämä oli hänen sanojensa mukaan raskain kokemus hänen elämänsä aikana. Palkkaakin tuli kuulemma vain 1500e viikossa. Tragic.

Lopuksi haukuttiin vielä joku duunifrendi joka oli tullut näiden kahden nunnan mielestä liian avoimessa mekossa kesäjuhliin ja todettiin yhteismielin olevamme aurinkosieluja (mitä vittua?). Istun tässä turpa kiinni ja koitan olla kuuntelematta.

Mitä vittu noita vaivaa? Eikö heillä ole elämässään ketään läheistä jolle voi purkaa, vai tosiaanko kaikki henkilökohtaisimmatkin jutut käydään läpi ihan kenen kanssa vaan? Mitä tämä tekee mun mielenterveydelle? Missä mun rauhoittavat on?

Vielä 40 minsaa tätä paskanjauhamista. Tarvitsen älyllistä seuraa. Sentään kirjanpidon kurssi meni vihdoin läpi ja tietysti toi taliaivo (siis nuorempi) alkoi kyselemään, mitä kirjanpito on. Jeesus pelasta.

Onneksi kohta on viikonloppu.

Anteeks tällänen!

PEACE & FUCK YOU