Mä olen lukion ekasta luokasta asti koittanut etsiä katu-uskottavuutta ja ei. Ei onnistu. Mä tanssin kymmenen vuotta ja aina hip hop -tunneilla näytin ihan järkyttävältä. Kaikki muut muokkautuivat kunnon Bronxin katutanssijamimmeiksi ja minä vaan pysyin länsi-Helsinkiläisenä jäykistelijänä. Kiitos isä, niistä suomenruotsalaisista geeneistä, jotka pitää tän kaiken. Kiitos vanhemmat, että kasvatitte mut Pitskussa, mistä ei ole varmaan ikinä tullut ketään katu-uskottavaa ihmistä.
Mutta miten mä nyt tähän päädyin?
Mulle on aina sopineet kaikki hatut. Kattokaa vaikka:
 |
| Kelle sopii tonttulakki paremmin?? |
Sitten. Mä kelasin, että hankin kesäksi kunnon räppilippiksen ja rupeen kunnon räbämimmiksi. Koska, jos kaikki muutkin hatut sopii niin pakko lippiksenkin on sopia. Joten räppikesä 2013, here I come! Jotain tällästä lähdin hakemaan:
Ja tässä on lopputulos:
Elikkä se siitä sitten. Vaihdan äidinkieleni ruotsiin ja se on tervemenoa mun Nike Aireille. Mä aion myös tuhota kaikki mun kyseiseen tyylisuuntaan viittavat levyt. Alan suomenruotsalaiseksi mummoksi.
PEACE och adjö
<3
VastaaPoista