Norovirusboogie

Mä olen kipeenä.
Ykä lentää!

Mikä pelastukseksi?

Ennaltaehkäisin tautia lounastauolla.

Bikbok 9,95

Käväsin ennen notorious-norovirusta lounastunnilla Campin Bikbokissa. Aloitin taas joka keväisen jump suit -sovituksen, ja ei. Ei se edelleenkään näytä yhtään hyvältä mun päällä. Mutta historiani tuntien, tämäkin ekvät ja kesä menee erinäisten jumppareiden kanssa sovituskopeissa ja kertaakaan se ei taaskaan tule näyttämään hyvältä. Mutta nää lasit (ekat tällä vuodelle!) oli ihan huiput! En edes eka meinannut ottaa, mutta myyjä sai ylipuhuttua. Ja Partatyypin kommentit oli tietysti: "tuolla on pakkasta, satanu lunta kolme päivää ja aurinkoo näkyny viikkoihin, joten sä ostat aurinkolasit." NII IN!

Mä luulin hävittäneeni kaikki Italiasta ostamani plehat (siis ne joille hankin autokyydin Torino-Helsinki), mutta olihan ne mulla! En vaan ollu ehtiny purkaa niitä paketista. Eihän siitä olekaan kuin seitsemän kuukautta, kun palasin. Nää menee vähän samaan, kuin se mun kolmen viinapullon löytö pari vuotta takaperin. Viron ostokset hukkuivat mun kodin sotkuihin niin napakympisti, että löysin pullot vasta kolme kuukautta myöhemmin :) voi sitä ilon päivää. Tuskin olen ikinä ollut lähellekään niin onnellinen. 

Nyt kuitenkin kolme päivää saikkua, mannapuuroa, mustikkamehua ja telkkaria. Jihuu. Ja ei tarvii pestä hiuksia, ja se kyllä kuvastaa näkyy.

IHANAA: click. Suosittelen varsinkin vesipuisto-tarinaa. Joillain vaan on niin sairaan siistit faijat

Musiikkia korville

Voishan ystävänpäivä olla useammin.

HEI!

Tälläsiä tänään kuunnellaan. Nopeammin menee ainakin tämä työpäivä.

Hei, tolla mun nuoremmalla kollegalla on joku hätä.
Aloitin aamuni taas kerran kahvikupilla, Pepsi Maxilla ja Aamulypsyllä. Yhtäkkiä havahdun johonkin rapinaan ja vilkaisen duunifrendiä. Hän jakeli pussillista (suolattomia) pähkinöitä kolmeen kasaan. Pakko oli kysäistä, mitä helvettiä tapahtuu. Kuulemma pähkinöissä on "niin vitusti kaloreita", että tuollaista 100 gramman pussia ei voi syödä harkitsemattomasti. Aika kuumottavaa. Ei ihme, että tyyppi on niin hermona kokoajan. Milloin on oikea hetki tehdä pieni interventio? Ollaan oltu työkavereita vasta neljä viikkoa.
No, sitä odotellessa voisin syödä 100 grammaa pähkinöitä.

Eilen oli muuten Ravintolapäivä. Kovat oli puheet Teurastamolle menemisestä, mutta me nukahdettiin. Nukuin viikonloppuna varmaan jotain 15 tuntia/päivä. Ja sitten tehtiin lättyjä. Eli meillä oli ihan yksityinen oma lättykahvila.

OMPA ESTEETTINEN KOKEMUS

Huomenna on kolme viikkoa Italiaan! JIHUU! 

PEACE & PANCAKES

// Olin kai mäkin nuori. //

Ystävänpäivästä sen verran, että Partatyypin kanssa lounastettiin Yeti Nepalissa ja en saanut kilipukkia.

Tällä viikolla oli siisn penkkarit ja wanhojen tanssit. Kun itselläni oli wanhat (ja vuosi oli 2007), ne joille oli tällä viikolla wanhat oli jotain varhaisteinejä. Vittumäolenmuutenvanha.

Nostalgiapäissäni koitin etsiä kuvia wanhoistani, mutta. Eipä löytynyt kuvia! Ei yhtäkään kuvaa minusta wanhojen tansseissa. Paitsi pari kornia maassaistumiskuvaa ihan paperiversiona. Mitä on tapahtunut?
Mulla oli kyllä digikamera jo vuonna 2007 ja muistaakseni kuvia kyllä otettiin.
Anyways. Päälläni oli ihana lohenpunainen tylliunelma helmikirjailuilla. Ah.

Tanssit meni silloin hyvin, mutta jatkot olivat sitäkin yllätyksellisemmät. Mitä voikaan tapahtua, kun laitetaan neljäkymmentä alaikäistä pieneen vapaa-palokunnan juhlatilaan ja tumpataan mukaan alkoholia? Kaikennäköistä. Sen ainakin muistan, että naistenvessan lainehti yrjöstä, ainakin viisi tyyppiä viilteli itseään (mmmitä?) ja yksi joutuin sekisten takia sairaalaan. Aika erikoista.
Olin saanut häädettyä porukat himasta, joten jatkot pidetään meillä. Ja olivatpahan oksennuksentäyteiset jatkot muuten!

Vuosi eteenpäin.
Penkkarit.

Ei yhtään kuvaa.

MITÄVITTUA?! Siis missä mun kaikki lukiomuistot ovat?

Penkkaripäivä oli tuona Herran vuonna 2008 kylmä ja aurinkoinen. Ilta oli humalanhuuruinen.
Rekoilla ajelu Espalla ja Kaivarissa oli ihanaa ja ai että, kun oltiin vapaita! Illalla laivalle. Taas yksi näitä nyky-yhteiskunnan eriskummallisuuksia, että jos ne teinit tyrkätään sentään tasaisella maalla olevaan juhlatilaan, niin nyt nämä juuri 18 täyttäneet heitetään avomerelle. Kyllähän siitä muistoja syntyi. Kuta kuinkin se reissu on piirtynyt hyvin ikimuistettavasti mieleeni ja varsinkin seuraavana päivänä alkanut Levin reissu. Josta ei muuten myöskään ole enää kuvia.

Huomasin myös etten löydä exän (jonka kanssa sattumalta tavattiin juurikin tuolla Levin reissulla...) kanssa tekemistä reissuista tai yhteisistä juhlista mitään kuvia. Bitter? Who's bitter?

Tämä ehkä selittänee kuvattomuuden.

Nojoo. NOLOOOOOOOOOOO!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Samin hieno tulkinta abiristeilystä.

PEACE & Ravintolapäivä

Pitää olla pikkasen Paksu

Mä skippaan tänään päivän kuvan, katsellaan vaikka maanantaina.

Lähdetään ihan just Partatyypin kanssa Pacificoon brunssille, mutta eilen oltiin juhlimassa veljeä! Se täytti jo 26 vuotta, vaikka mä en ole vanhentunut päivääkään sen jälkeen, kun täytin 19.

Meille perheessä toimitaan syntymäpäivillä niin, että synttärisankari saa valita ravintolan ja sinne suunnataan yhdessä syömään. Kallen valinta osui tänä vuonna Studioravintola Paksuun. Ja oli hyvää! Niin superhyvää.

Nopeiden nettiarvosteluiden selailuiden perusteella paikka oli fine dine -ravintola, mutta listalta kyllä löytyi esimerkiksi 3kg kanansiipiä tulisella kastikkeella. Ja hampurilaisiakin taisi löytyä. Joku jäbä myös osallistui jonkinasteiseen haasteeseen, jossa hänen eteensä lahdattiin järkyttävä annos juurikin noita kanansiipiä sekä lasi maitoa. Tarjoilija huusi jotain "AIKA ALKAA NYT!", ja sitten otettiin kuvia ja ahmittiin. Olipa aika erikoista.

Me kuitenkin päädyttiin Jazz Menuun. Tälläistä tuli:

Alku

Matalalämpölohta & savudressingiä

Lohi näytti ihan raa'alta, mutta oli tosiaankin paistettu matalalämmöllä ja maistui niin jumalaiselta. Varsinkin tuon savudressingin kanssa. 

Pää

Rapeaa possunkylkeä & härän kieltä

Possunkylki <3 Olisin voinut safkaa pelkästää tuota rapsakkaa rasvaa kiloittain. Kielistä olen ainoastaan maistanut hevoisen kyseistä ja oli tämä härkäkin aika eksoottista. Se oli kuitenkin heikoin lenkki tässä annoksessa, mutta toi possu oli niin saatanallisen hyvää. Olisi tehnyt mieli hieroa naamani siihen.

Jälki

Paahdettua rommiananasta & jogurttijäätelöä

En ole niin erityisemmin jälkkäreiden perään, mutta olihan tää hyvä. Parasta oli anaksen päälle ripoteltu, lapsuudesta tuttu, suussa ratiseva rouhe. Muistatte sellasen tikkarisetin, jossa tikkaria dipattiin sellaseen suussa poksahtelevaan juttuun? 

Saatiin myös vähän arvuuteltavaa tuosta ruskeasta kastikkeesta. Veikkailtiin salmiakkia, lakritsia, jekkua, yrttejä.... Kastike osoittautui savustetuksi yrttikastikehässäkäksi, jonka secret ingredient oli oliivi. Olipahan juttu!

Vaikka paikasta tykkäsinkin ja todellakin haluan maista myös kanat ja ribsit, niin todellisuuden nimissä, kun pääsin kotiin, sain juosta suoraan vessaan. En tiedä mitä tossa oli epäonnistunut, mutta ykät lensi. Loppuilta menikin makoillessa. Sori, frendit, kun en vastannut puhelimeen!

Paksun plussa ja miinukset

+ Rento ja hyvä palvelu. Suloisia tarjoilijapoikia, jotka tarkistelivat sopivin väliajoin, onko kaikki ok. 

+ Paikassa myös lounas, brunssi ja keikkoja

+ Ruoka oli oikeesti hyvää

+ Erikoiset vaihtoehdot syödä fine dinee tai snackeja

+ Tosi hyvä hinta-laatusuhde. Toi menu kustansi 38e.

- Paikalla oli ennen Pop-kellaria ja paikalle jätetyt puomit muistuttivat mua ikävästi eräistä koulubileistä.

- Vessassa oli divaani. MA-U-TON-TA!

- Miksi mä yrjösin, kun tulin kotiin?

PLUSSAT VOITTI!

PEACE & tänään ei laatta lennä

ILOISTA PERJANTAITA

Päivä 1: Omakuva

Päivä 2: Suosikkitavara

Päivä 3: Perheenjäsen

Päivä 4: Harrastus

Päivä 5: Vanha kuva

Päivä 6: Teema "vihreä"

Päivä 7: Kuva jota en koskaan julkaissut

Päivä 8: Suosikki kuva

Päivä 9: Päivän asu

Päivä 10: Tämä tekee minut iloiseksi
Päivä 11: Hullua

Päivä 12: Arkeni

Päivä 13: Teema “valo”

Päivä 14: Talvikuva

Päivä 15: Rakkaus

Päivä 16: Mustavalkoinen omakuva

Päivä 17: Hetki

Päivä 18: Tunteet

Päivä 19: Täällä minä asun

Päivä 20: Teema “erilaiset”

Päivä 21: Kun olin pieni

Päivä 22: Tästä olen riippuvainen

Päivä 23: Kesäkuva

Päivä 24: Tämä tekee minut surulliseksi

Päivä 25: Kaikessa kiireessä

Päivä 26: Tämä naurattaa aina

Päivä 27: Teema ”kaksi”

Päivä 28: Sää

Päivä 29: Uusin kuva minusta

Päivä 30: Valinnainen kuva

Low profile

Koulukemut

Vaatekemut

Pipe Fest 2011

Kouluristeily

Minun rakas

Ilosaari 2010

Niilinsorsa + Muumi + Karo

Mun blogiin on joku ihan nassukka löytänyt tiensä hakusanoilla "ripuli sinkki". Ihanaa. 

// TÄNÄÄN ON PERJANTAI! HYVÄÄ VKL. //

Won't you pose in my closet?

Päivä 1: Omakuva

Päivä 2: Suosikkitavara

Päivä 3: Perheenjäsen

Päivä 4: Harrastus

Päivä 5: Vanha kuva

Päivä 6: Teema "vihreä"

Päivä 7: Kuva jota en koskaan julkaissut

Päivä 8: Suosikki kuva

Päivä 9: Päivän asu

Päivä 10: Tämä tekee minut iloiseksi
Päivä 11: Hullua

Päivä 12: Arkeni

Päivä 13: Teema “valo”

Päivä 14: Talvikuva

Päivä 15: Rakkaus

Päivä 16: Mustavalkoinen omakuva

Päivä 17: Hetki

Päivä 18: Tunteet

Päivä 19: Täällä minä asun

Päivä 20: Teema “erilaiset”

Päivä 21: Kun olin pieni

Päivä 22: Tästä olen riippuvainen

Päivä 23: Kesäkuva

Päivä 24: Tämä tekee minut surulliseksi

Päivä 25: Kaikessa kiireessä

Päivä 26: Tämä naurattaa aina

Päivä 27: Teema ”kaksi”

Päivä 28: Sää

Päivä 29: Uusin kuva minusta

Päivä 30: Valinnainen kuva

Eilen olikin lepopäivä, joten tässä vasta vaadittu päivän kuva. 

Aina business casual. Koulussa meillä oli kerran luento, siitä miten meidän vakavasti otettavien, yhteiskunnan helmien, tradenomien on soveliasta pukeutua työelämässä. Siinä käytiin läpi kaikki sukista huiveihin ja olipa muuten puuduttavin luento ikinä! Olen mä tainnut kerran omankin esitelmän pitää (Karon kanssa tietenkin)samasta aiheesta.

Joten nyt kun olen päässyt töihin tälläiseen jokaisen tradenomin unelmamestaan (...) tässä on mun business casual. 

Villatakki Gina Tricotista vuodelta Ö

Leoparditoppi Torinon Stradivariuksesta (joka on muuten ihan sairaan hirvee kauppaketju)

Pöllökoru Amsterdamin Jordaan-alueen pikkubutiikista

Housut Seppälästä ja ne on mun lempihousut!

Jalkaani vetäisin vielä mustat bootsit

Eiks ookkin kiva?

Loppuun vielä mun uuden lempieläinen, kilipukin, videoita. Mistä tollasia vois saada lemmikiksi?

<3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 

Jos Partatyyppi on nyt tajunnut mun vihjailut oikein, niin kun hän tänään saapuu ystävänpäivälounaalle, hänellä on pieni kilipukki kainalossaan mulle lahjana. Tätä odotellessa!

Mä taas tsekkasin tilastoista, että missä mua luetaan. Ja taas kerran olen tosi kova sana Vietnamissa! Cool. Ja hyvää ystävänpäivää sekä Chúc mừng Ngày Valentine!

PEACE & PYGMY GOATS

EPÄONNISTUMINEN

Se on nyt ohi.

Mä olen lukion ekasta luokasta asti koittanut etsiä katu-uskottavuutta ja ei. Ei onnistu. Mä tanssin kymmenen vuotta ja aina hip hop -tunneilla näytin ihan järkyttävältä. Kaikki muut muokkautuivat kunnon Bronxin katutanssijamimmeiksi ja minä vaan pysyin länsi-Helsinkiläisenä jäykistelijänä. Kiitos isä, niistä suomenruotsalaisista geeneistä, jotka pitää tän kaiken. Kiitos vanhemmat, että kasvatitte mut Pitskussa, mistä ei ole varmaan ikinä tullut ketään katu-uskottavaa ihmistä.

Mutta miten mä nyt tähän päädyin?

Mulle on aina sopineet kaikki hatut. Kattokaa vaikka:

Kelle sopii tonttulakki paremmin??

Sitten. Mä kelasin, että hankin kesäksi kunnon räppilippiksen ja rupeen kunnon räbämimmiksi. Koska, jos kaikki muutkin hatut sopii niin pakko lippiksenkin on sopia. Joten räppikesä 2013, here I come! Jotain tällästä lähdin hakemaan:

Ja tässä on lopputulos:

Elikkä se siitä sitten. Vaihdan äidinkieleni ruotsiin ja se on tervemenoa mun Nike Aireille. Mä aion myös tuhota kaikki mun kyseiseen tyylisuuntaan viittavat levyt. Alan suomenruotsalaiseksi mummoksi. 

PEACE och adjö